Kellokosken Ruukki
Kellokosken ruukki eli Kellokosken Tehdas Oy – Mariefors Bruk Ab toimi Tuusulassa vuodesta 1795 vuoteen 1963, ja se jalosti takkirautaa auroiksi, kirveiksi ja muiksi työkaluiksi. Loppuaikoina kuitenkin alumiini korvasi raudan ja maitotonkista tuli yhtiön päätuote. Yhtiön viimeinen toimitusjohtaja vuodesta 1927 oli Torsten Carlander-Reuterfelt.
Marieforsin ruukki on yksi maamme yhtenäisistä rautateollisuusalueista. Marieforssissa rakennusten toiminnallinen ryhmitys sekä laajuus on säilynyt pääpiirteissään samana kuin jo 1800-luvun alussa. Marieforsin vanhan ruukinkartanon päärakennuksessa ja kartanoalueella on Kellokosken sairaala, maan toinen piirimielisairaala, joka liittyy paitsi historiallisesti myös maisemallisesti ruukkiin.
Marieforsin teollisuusrakennukset – pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta – ovat syvässä ja kapeassa jokilaaksossa. Kosken poikki johtava pato on korkea ja sen yläpuolella on suurehko patoallas. Padon yhteyteen on 1932-33 rakennettu voimalaitos.
Marieforsin ruukki on yksi maamme yhtenäisistä rautateollisuusalueista. Marieforsissa rakennusten toiminnallinen ryhmitys sekä laajuus on säilynyt pääpiirteissään samana kuin jo 1800-luvun alussa. Marieforsin vanhan ruukinkartanon päärakennuksessa ja kartanoalueella on Kellokosken sairaala, maan toinen piirimielisairaala, joka liittyy paitsi historiallisesti myös maisemallisesti ruukkiin. Marieforsin teollisuusrakennukset – pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta – ovat syvässä ja kapeassa jokilaaksossa. Kosken poikki johtava pato on korkea ja sen yläpuolella on suurehko patoallas. Padon yhteyteen on 1932-33 rakennettu voimalaitos. Kosken itärannalla on pääosa ruukin tehdasrakennuksista, joiden rungon muodostavat kaksi joensuuntaista 1898-99 rakennettua punatiilistä pitkää rakennusta. Kosken länsirannalla, hieman kauempana rantapenkereen päällä, vanhempien tehdasrakennusten kaakkoispuolella, on komea funktionalistinen, betonirakenteinen, kolmikerroksinen meijeriastiatehdas ns. Lasipalatsi vuodelta 1938. “Lasipalatsin” ja muiden teollisuusrakennusten välillä on ruukkimaiseman kannalta tärkeä matalahko, pääasiassa tiilinen rakennusrivi, jossa on mm. varastoja ja tinaamo. Ruukin vanhoissa rakennuksissa toimii pienteollisuusyrityksiä.
Teollisuusrakennusten kaakkoispuolella rantapenkereen päällä sijaitsevat Marieforsin uudempi ruukinkartano ja konttorirakennus. Marieforsin muun rakennuskannan keskipisteenä on hirsinen, taitekattoinen ruukinkirkko. Kirkon länsipuolella väljän kentän ympärillä ovat ruukin työväenasunnot. Kaikki säilyneet rakennukset ovat useammalle ruokakunnalle tarkoitettuja kasarmeja. Kellokosken nykyisen sairaalan alueella ei enää ole ruukin rakennuksia.
Kellokosken sairaala sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Keravanjoen itärannalla, Kellokosken tehtaiden koillispuolella. Ruukinkartanon maille perustettu Kellokosken sairaala on maan toiseksi vanhin piirimielisairaala. Puistomaisessa ympäristössä on sairaala- ja asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä, vanhin on Sebastian Gripenbergin suunnittelema, 1884 rakennettu kartanon kaksikerroksinen päärakennus, jota on 1915 laajennettu kaksikerroksisilla siivillä ja korotettu 1930-luvulla. Sairaalamiljööseen kuuluu myös erilaisia maatilatalouteen liittyviä rakennuksia.
Historia
Toukokuussa 1795 vuorikollegio myönsi kapteeni Lars Falckille luvan siirtää Forsbyn ruukista vasaran ja kaksi ahjoa Tuusulan Kellokoskelle. Jo samana vuonna Falck möi ruukin privilegion sotakomissaari Lars Olof Nystenille, joka varsinaisesti rakensi Marieforsin ruukin.
Ruukista muodostettiin osakeyhtiö Mariefors Bruks Aktiebolag 1865. Yhtiö teki vararikon 1880 ja se siirtyi Wolter Ramsayn omistukseen.
Toimitusjohtaja C. F. Carlander ja insinööri Vilh. Peterzon siirsivät perustamansa rautatuotteita ja meijeriastioita valmistavan tehtaan vuokratiloista Bjökbodan ruukilta Kellokoskelle 1896. Yhtiö valmisti rautatuotteita, meijeriastioita ja mm. alumiiniveneitä aina 1960-luvulle, jolloin tehdas siirtyi Oy Fiskars Ab:n omistukseen. Päätuotteiksi tulivat mm. tynnyrit ja jätesäkkitelineet. 1980-luvun alkuun mennessä loppui teollinen toiminta laajemmassa mitassa Kellokoskella.
Valtio uudisti mielisairaanhoitoa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Ensimmäinen piirimielisairaala perustettiin Harjavaltaan 1903. Uudellamaalla suunniteltiin sairaalan perustamista 1900-luvun vaihteesta alkaen. Paikaksi valittiin 1911 Marieforsin ruukista 1860-luvulla erotettu kartano, joka oli myynnissä. Päärakennuksen katsottiin muutoksin ja laajennuksin sopivan tarkoitukseen. Rakentamispäätös tehtiin 1913. Kartanon päärakennusta laajennettiin kaksikerroksisilla siivillä ja sairaalaan saatiin 90 potilaspaikkaa. Vuosina 1930-31 rakennetun uuden päärakennuksen piirustukset laati E.A.Kranck, joka suunnitteli hoitorakennuksia myös 1910-luvulla. Viisikerroksinen asuin- ja talousrakennus rakennettiin 1935-36. Lisäksi 1930-luvulla alueelle rakennettiin konttori sekä lääkärien asuintaloja arkkitehti Toivo Jäntin suunnitelmin. Henkilökunnan asuinkerrostalo on 1950-luvulta.
Lähde: Museovirasto / wikipedia